Tammikuu on kovaa vauhtia alkanut. Ei voi oikein sanoa että olisi ollut joulumieltä, varsinkin kun ulkona on ollut harmaata ja satanut vettä koko syksyn ja sama rata jatkuu.

Jouluksi tuli tehtyä urakalla normaaleja sukkia eri kokoisina ja värisinä vain. Ja sama jatkuu myös näköjään tammikuussa.

Nyt vain syntymäpäivä-lahjaksi kummitytölle joka täyttää pian kahdeksan ( sai jouluksi jo lapaset ja pipon) ja syntyneelle tulevalle kummipojalle on tehtynä junasukat ja kaveriksi pitäisi tehdä vielä kypärämyssy.

Nyt on tullut sellainen olo että tarttis saada tehdä muutakin kuin sukkapuikoilla jotain, siksi sängynvierellä onkin pari virkkauskirjaa odottamassa inspiraatiota mitä voisi ruveta tekemään.

JEE MINÄ TEIN SEN ! Eli osasin laittaa ensimmäisen kuvan. Kiitos eilisestä avusta eräälle nuorelle miehelle joka tuli neuvomaan tekniikan poropeukaloa. 

Tässä kuvassa uskollinen ystäväni TIKO.

KARVINEN. 

TODISTE että käsityö-geeni on periytynyt.

13.-vuotiaan tyttäreni tekemät uni-sukat itselleen, puuvillalangan-lopuista.

 

Näistä kuvista ja tunnelmista on hyvä jatkaa eteenpäin.: ) : )